RSS-linkki
Kokousasiat:https://iitti.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kunnanhallitus
Esityslista 16.11.2026/Asianro 194
Ilmastosuunnitelman 2025-2029 ajankohtaiskatsaus
Kunnanhallitus 16.11.2026
114/02.06.00/2022
Valmistelija Kunnanjohtaja: Jarkko Salonen, puh. 040 726 2990, jarkko.salonen@iitti.fi
Ympäristönsuojelutarkastaja: Taru-Tiina Kalliokuusi, p. 040 559 6498, taru-tiina.kalliokuusi@iitti.fi
Iitin kunnanvaltuusto on hyväksynyt 10.12.2024 § 48 ilmastosuunnitelman vuosille 2025-2029.
Iitti on liittynyt hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon vuonna 2023 ja on sitoutunut tavoittelemaan 80% päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
SYKE:n päästölaskelmat valmistuvat parin vuoden viiveellä. Vuoden 2024 laskelmien mukaan Iitin kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuodesta 30 % vuoden 2007 tasosta (koko Suomi 45 %). Merkittävimpiä päästölähteitä Iitissä ovat maatalous (30 %) ja liikenne (21 %). Muita merkittäviä päästölähteitä ovat kaukolämpö (14 %), työkoneet (10 %) ja teollisuus (9 %).
Ilmastosuunnitelmassa päästövähennystavoite on sama kuin Hinku-tavoite ja ilmastosuunnitelmassa on listattu seitsemän eri teeman alle toimenpiteet, jotka edistävät kunnan hiilineutraaliustavoitetta ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Toimenpiteet on valittu kunnan taloustilanne huomioiden ja erillisinvestointeja on pyritty välttämään. Suurin osa toimista perustuu toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen sekä uudenlaisten toimintatapojen omaksumiseen ja hyvään ilmastojohtamiseen.
Ilmastosuunnitelman toteutumista seurataan energia- ja ilmastotyöryhmässä kaksi kertaa vuodessa ja raportoidaan ajankohtaiskatsauksella vuosittain kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Laajempi raportointi toteutetaan valtuustokausittain, jolloin käytettävissä on myös tilastotietoa toimenpiteiden vaikutuksista.
Keskeisimmät nostot ilmastosuunnitelman toteuttamisen edistymisestä:
- Energiatehokkuudessa tavoitteet ylitettiin. KETS-sopimuskauden energiatehokkuustavoitteesta saavutettiin 107 %, ja Iitti siirtyi keväällä 2026 uuteen JETS-sopimuskauteen.
- Kiertotalous näkyy käytännön ratkaisuissa. Kunnantalon uudistamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa irtaimistoa ja kierrätetty purettavan kunnantalon kalusteita. Remontoidun kunnantalon irtaimistosta noin 40 % on kierrätettyä.
- Vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta parannettiin. Vuoden aikana saneerataan kaksi pumppaamoa ja korjataan 13 vuotovesikaivoa. Myös kunnan vuokratalojen energiatehokkuutta on parannettu uusilla lämpöpumppu- ja automaatioratkaisuilla.
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen eteni konkreettisiksi toimiksi. Pentinojan hulevesihanke käynnistyi, ja tulvariskiä vähennetään muun muassa viivytysaltailla. Vesihuollon toimintavarmuutta on samalla vahvistettu varavoimalla ja vedenkäsittelyn ratkaisuilla.
- Luonnon monimuotoisuus vahvistui osana ilmastotyötä. Päijät-Hämeen luontositoumus, Vesistövisio 2035:n toimeenpano sekä Pentinpuron–Luhtalammen–Urajärven vesiensuojeluhanke vievät ilmastotyötä aikaisempaa vahvemmin myös luonnon, vesistöjen ja maankäytön suuntaan.
- Puhdas siirtymä kytkeytyy osaksi elinvoimatyötä. Yritysten sijoittumistyössä etsitään uusia mahdollisuuksia tavoitteena on sovittaa yhteen investoinnit, energiajärjestelmän mahdollisuudet, hukkalämmön hyödyntäminen sekä kunnan ilmasto- ja elinvoimatavoitteet.
Kokonaisuutena vuoden 2026 ehkä tärkein havainto on, että ilmastotyö on jalkautunut osaksi normaalia kunnan toimintaa. Energiatehokkuus, kiertotalous, vesienhallinta, luonnon monimuotoisuus ja puhdas siirtymä näkyvät jo investoinneissa, maankäytössä ja elinkeinopolitiikassa. Se on lopulta ilmastosuunnitelman tarkoituskin.
Päivitetty ilmastosuunnitelman toimenpidelistaus ja seuranta on esityslistan oheismateriaalina.
Esittelijä Kunnanjohtaja Jarkko Salonen
Päätösehdotus
Kunnanhallitus merkitsee ajankohtaiskatsauksen tiedoksi ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle ajankohtaiskatsauksen merkitsemistä tiedoksi.
Päätös
Ptk tark.
|