Rakennus- ja ympäristölautakunta
Esityslista 12.10.2026/Asianro 54

Rakennus- ja ympäristölautakunta 12.10.2026    

188/11.01.00/2026  

Asia Päätös yhteislupahakemuksesta, joka koskee maa-aineslain (MAL, 555/1981) 4 §:n mukaista maa-ainesten ottamislupahakemusta ja ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 27 §:n mukaista hakemusta, joka koskee kiven louhintaa ja murskausta.

MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija 

 Morenia Oy, y-tunnus: 3169375-1

 Automaatiotie 1

 90460 Oulunsalo

 Yhteyshenkilö: Jussi Kohtanen

Toiminta ja sen sijainti

 Toiminta sijoittuu Iitin kunnan Sitikkalan kylään kiinteistölle Tolppala 142-416-5-81, Marjokankaantieltä kääntyvän metsäautotien varteen. Toiminta sijoittuu kiinteistön eteläosaan 3,2 hehtaarin alalle. Lähin häiriölle altis asuinkohde on noin 320 metrin etäisyydellä. Lisäksi rautatie kulkee lähimmillään noin 160 metrin etäisyydellä.

 Alueelle haetaan lupaa 200 000 m3ktr kalliokiven louhintaan. Alueella louhittua louhetta murskataan ottamisalueella vuositasolla kokonaisottomäärän perusteella keskimäärin noin 55 000 t/a ja maksimissaan noin 300 000 t/a. Lisäksi alueella varaudutaan ottamaan vastaan puhtaita ylijäämämaita maksimissaan 49 000 t/a maisemointitarkoituksessa.

 Lupaa haetaan 10 vuodeksi luvan lainvoimistumisesta.

Luvan hakemisen perusteet

 Maa-aineslain 4 § ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaisesti sen liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c (kivenlouhimo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää) ja 7 e (murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää).

Lupaviranomaisen toimivalta

 Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 2 momentin kohdan 6 b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Iitin rakennus- ja ympäristölautakunta.

Valmistelija Ympäristönsuojelutarkastaja Taru-Tiina Kalliokuusi, p. 040 559 6498, etunimi.sukunimi@iitti.fi

HAKEMUS

Asian vireilletulo

Yhteislupahakemus on jätetty Iitin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3.6.2026.

Toimintaa koskevat luvat

 Toimintaan tai kiinteistölle ei ole voimassa olevia tai päättyneitä lupia.

Alueen kaavoitus, asutus ja ympäristöolosuhteet

Lupahakemuksen mukainen alue sijaitsee Iitin Sitikkalan kylässä kiinteistöllä Tolppala 142-416-5-81, Marjokankaantieltä kääntyvän metsäautotien varressa noin 1,4, km Marjokankaantieltä. Toiminta sijoittuu 79,72 ha suuruisen kiinteistön eteläosaan 3,2 ha alueelle.

Hakemuksen kohdekiinteistöllä on yhteensä kymmenen rajanaapurikiinteistöä, joista kaksi on junarata-aluetta (alueen eteläpuolella) ja yksi yleinen tie (alueen pohjoispuolella). Kahdella rajanaapurikiinteistöllä on Maanmittauslaitoksen peruskartan mukaan asutusta. Muilta osin rajanaapurikiinteistöt ovat maa- ja metsätalousaluetta. Karttatarkastelun perusteella noin 600 m säteellä ottamisalueelta on lisäksi neljä kiinteistöä, jotka eivät ole rajanaapureita, mutta joissa Maanmittauslaitoksen peruskartan mukaan on asutusta. Lähin häiriölle altis kohde on noin 320 metrin etäisyydellä.

Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleis- tai osayleiskaavaa, alueella ei myöskään ole kaavoja vireillä. Iitin kunta siirtyi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021. Iitin osalta on tällä hetkellä voimassa neljä Kymenlaakson vaihe maakuntakaavaa: energiamaakuntakaava, kauppa- ja merialue, maaseutu ja luonto sekä taajamat ja niiden ympäristöt, jossa ottamisalue sijaitsee M-alueella. Tällä hetkellä on vireillä Päijät-Hämeen maakuntakaava 2060, jonka luonnos oli nähtävillä syksyllä 2025. Kyseisessä kaavassa ottamisalue sijaitsee alueella, jossa on merkintä ”viherverkoston ydinalue”, sen koillisosassa.

Maisema ja topografia

Ottamisalueella ja sen lähiympäristössä maasto kohoaa ylimmillään tasoon noin +100…+110 m (N2000). Kallioiden välillä on paikoin muodostunut soistuvia alueita, jossa maanpinta yleisesti ottaen vaihtelee tasovälillä +90…+100. Suunnitelman mukaisella varsinaisella ottamisalueella maanpinta on korkeimmillaan tasolla noin +110,5 (pohjois-/keskiosassa). Louhinta-alueen etelä osassa nykymaanpinta on tasolla noin +95…+100. Ottamisalueen ympärillä on käytännössä joka suunnassa tasoon +105…+110 kohoavia kallioalueita, joten ottamisalue ei näy eikä erotu kaukomaisemassa. Junarata, joka kulkee lähimmillään noin 160 m etäisyydellä ottamisalueen länsipuolella, on tasolla noin +89…+90.

Ottamisalueella tai sen lähiympäristöllä ei ole erityisiä maisema-arvoja. Alueella ei ole metsälain tarkoittamia jyrkänteitä tai muita arvokkaita maisema elementtejä. Maakuntakaava 2060-aineiston mukaan lähistöllä ei ole geologisesti arvokkaita kohteita, maiseman kannalta arvokkaita alueita tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita alueita. Museoviraston tietokannan mukaan ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei myöskään ole muinaismuistokohteita, lähimpään kohteeseen on yli kahden kilometrin etäisyys.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä lähialueelle sijoitu vedenottamoa. Tutkittua tietoa alueen pohjaveden tasosta tai laadusta ei ole. Asukkailla saattaa olla omia talousvesikaivoja, joista mahdollinen lähin kaivo sijaitsee yli 300 m etäisyydellä ottamisalueelta. Topografian mukaan ottamisalueen itäpuolella olevalla alavammalla alueella maanpinta on tasolla noin +91 (N2000) ja pohjavesi todennäköisesti melko lähellä maanpintaa, eli arviolta tasolla noin +88…+90. Pohjoispuolella olevilla pienialaisilla soistumilla maanpinta, ja samalla pohjaveden pinta, on korkeammalla, arviolta tasolla noin +100.

Louhittavan alueen läpi kulkee vedenjakajat siten, että nykytilassa alueen pohjoisosan valuntavedet pohjoispuolen soistumalle ja siitä koilliseen ja myöhemmin etelään kohti junaradan pohjoispuolella olevaa ojitettua soistumaa. Louhinta-alueen itäpuoliset vedet ohjautuvat niin ikään koilliseen ja etelään samaa reittiä kuin edellä mainitut valuntavedet. Louhinta-alueen länsi-/lounaisosan valuntavedet ohjautuvat nykytilassa lounaaseen ojaan, joka alittaa junaradan ja yhtyy Saukonojaan/Taarajokeen.

Louhinta-alueen pohjataso on suunniteltu siten, että louhoksen hulevedet ohjautuvat painovoimaisesti louhinta-alueen lounaispuolella olevaan ojastoon. Tämän myötä lopputilanteessa pohjoiseen kulkevien vesien valuma-alue pienenee noin 0,4 ha, itäpuolen valuma-alue pienenee noin 0,6 ha. Lounaaseen ohjautuvien vesien valuma-alue kasvaa vastaavasti, eli noin yhden hehtaarin. Muutosten arvioidaan olevan valuma-alueille vähäisiä.

Luontoarvot

Ottamisalue on talousmetsää, jossa kasvaa harvaa mäntyvaltaista metsää, jota on hoidettu metsätalouskäytänteiden mukaisesti. Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnontilaisia puroja tai noroja, ojat ovat kaivettuja.

Alueelle on tehty luontoarvojen perusselvitys keväällä 2026: Suunnitellulla louhosalueella ei sen ole luonnonsuojelulain 64 §:n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Uhanalaisia luontotyyppejä ei alueella ole. Vanhojen metsien kuvioita ei alueella ole. Lahopuuta alueella on hyvin vähän. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta, ja alueella ei ole lajille tyypillistä elinympäristöä. Viitasammakoille sopivia kutupaikkoja ei alueella ole. Alueen pesimälinnusto on tavanomaista metsälajistoa, eikä uhanalaisia tai vaateliaita lintuja havaittu pyytä lukuun ottamatta. Alueella ei ole lepakoille talvehtimispaikoiksi sopivia louhikoita tai kallioruhjeita. Alueen merkitys mahdollisena kirjoverkkoperhosen toukkien ravintolähteenä on todennäköisesti olematon.

Toiminnan kuvaus hakemuksen mukaan

Toiminnan kuvaus on esitetty lupahakemuksessa ja ottosuunnitelmassa.

Lupahakemuksen mukainen toiminta koskee kalliokiven louhintaa ja murskausta. Lisäksi alueella varaudutaan ottamaan vastaan puhtaita ylijäämämaita maisemointitarkoituksessa.

Alueelta louhitaan 200 000 m3ktr kalliokiveä, mikä vastaa noin 540 000 tonnia irtomursketta. Louhintaa tehdään 2,3 ha alueella, koko suunnittelualueen ollessa 3,2 ha. Suunnitelman mukainen alin ottotaso on +95…+96 (N2000) siten, että taso viettää pohjoisesta etelään. Louhetta murskataan ottamisalueella vuositasolla kokonaisottomäärän perusteella keskimäärin 55 000 t/a ja maksimissaan 300 000 t/a.

Koneet ja laitteet

Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta. Alueella on käytössä 1-2 poravaunua. Alueelle sijoitettava murskauslaitos on tyypiltään siirrettävä (esim. Lokotrack) ja toimii urakkaluontoisesti.

Laitoksen kuljettimet on riittävässä määrin koteloitu pölyämisen vähentämiseksi ja työturvallisuuden varmentamiseksi. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Lähtömateriaali syötetään kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen.

Alueella käytettävä murskauslaitos tulee toimimaan polttoöljyllä joko siten, että laitoksessa on polttomoottori, tai käyttöenergia tuotetaan polttoainekäyttöisellä aggregaatilla. Murskauslaitoksella pölylähteet suojataan tarvittaessa peittein ja koteloinnein. Murskauslaitoksen pölypäästöjä vähennetään tarvittaessa kastelemalla.

Tukitoiminta-alue

Tarvittaessa alueelle rakennetaan maaperäsuojattu tukitoiminta-alue polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja työkoneiden tankkauksille.

Varastointi

Alueella voidaan toiminnan alkuvaiheessa tarvittaessa varastoida kantoja. Alueelta kuorittavat pintamaat varastoidaan ja hyödynnetään maisemointivaiheessa. 1,2 ha alue varataan tuotettujen kiviainesten varastointiin. Alueella ei esitetä välivarastoitavan maisemointiin tarkoitettuja alueen ulkopuolelta tuotavia maa-aineksia.

Maisemointi

Maisemointitoimenpiteet tehdään koko alueella vasta sitten, kun louhintatoiminta on päättynyt. Mahdollinen tukitoiminta-alue ja muut mahdolliset rakenteet puretaan ja tarvittaessa varmistetaan, ettei haitta-aineita ole päässyt maaperään. Ottotoiminnan jälkeen alue palautuu oletettavasti metsätalousalueeksi. Koska alue luonnontilassakin on laajalti avokalliosta, eikä ainakaan kovin tiheää puustoa alueella ole, toteutetaan maisemointi tätä huomioiden.

Alueelle tuotavat puhtaat maamassat tuodaan suoraan kaivualueelta (esim. rakennustyömaalta) ja sijoitetaan ilman välivarastointia louhoksen reunaluiskiin. Tällaiset massat ovat tavanomaisesti moreenia / hiekkaa / pintamaata. Savi- / silttimaitakin voidaan alueelle tuoda, mutta siinä tapauksessa niiden sijoittelua tulee suunnitella tarkemmin, sillä saviaines voi aiheuttaa stabiliteettiongelmia, jos se sijoitetaan luiskaan. Alueelle tuodaan vain maa-aineksia, joiden alkuperä on tiedossa. Suunnitelman mukaiset lopputilanneluiskat vaatisivat voin 30 000 m3 maamassoja. Mikäli lisäksi louhospohja metsitetään, vaatisi pohjatason verhoilu noin 8 000 m3 maamassoja.

Lopputilanteen luiskat muotoillaan kaltevuuteen noin 1:2,5, jolloin luiskien pituudet ovat enimmillään noin 25 m. Mikäli ylijäämämaita luiskien rakentamiseen ei ole riittävästi saatavilla, voidaan luiska osittain toteuttaa jyrkemmäksi, esim. kaltevuuteen noin 1:1,5, tai osittain jättää miltei pystysuora kallioleikkaus näkyviin. Tällöin putoamisvaara poistetaan pysyvällä verkkoaidalla.

Maisemointi- ja istutussuunnitelmia päivitetään tarvittaessa ennen maise mointitoimenpiteiden aloittamista.

Toiminta-ajat

Esitetyt toiminta-ajat ovat muraus-asetuksen (800/2010) mukaisia. Lisäksi hakemuksessa on esitetty mahdollisuus lauantaisin toteutettaville kuljetuksille ja kuormauksille klo 7-18.

Louhintaa ja murskausta on keskimäärin 0-3 kertaa vuodessa, jokaisen toimintajakson ollessa yleensä noin 2-8 viikkoa kerrallaan. Louhinta- ja murskausurakoiden välissä alueella tehdään vain murskeen lastauksia ja kuljetuksia. Kun mursketuotteet ovat loppumassa käynnistetään seuraava louhinta- ja murskausurakka. Aktiivisia toimintapäiviä on ottamisalueella vuodessa siten arviolta noin 0…120 päivää.

Liikenne

Ottamisalueelle kuljetaan kääntymällä Marjokankaantieltä nimettömälle metsätielle, jota pitkin matkaa ottamisalueelle on noin 1,4 km. Marjokankaantiellä kiviaineskuljetukset suuntautuvat sekä itään että länteen. Molemmissa päässä Marjokankaantie yhtyy valtatie 12:een.

Kuljetusmäärät vaihtelevat paljon riippuen kiviaineksen kysynnästä. Vuosittaisen maksimimurskausmäärän perusteella vuorokausittainen (arkisin) keskimääräinen kuljetusmäärä olisi noin 30 kuljetuskäyntiä (ajoneuvoyuhdistelmä 40 t). Jos alueelle tuotaisiin vuotuinen maksimimäärä ylijäämämaita (49 000 t) tarkoittaisi tämä keskimäärin noin 5 ajoneuvoyhdistelmä käyntiä vuorokaudessa.

Arvio ympäristövaikutuksista ja toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi

Pinta- ja pohjavesi

Pinta- ja pohjaveteen ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia suunnitellusta toiminnasta.

Työkoneiden kunnosta huolehditaan siten, että koneista ei vuoda öljyä ja polttoainetta.Työkoneita myös tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Mahdollinen tukitoiminta-alue (jos alueella varastoidaan polttoaineita) ylläpidetään asianmukaisesti. Mahdolliset polttoaineet säilytetään katsastetuissa ja tyyppihyväksytyissä säiliöissä.

Kartoitus ja näytteet lähialueen talousvesikaivoista voidaan tehdä ennen louhintatoiminnan aloittamista.

Louhinta-alueen hulevedet ohjautuvat painovoimaisesti ottamisalueen etelä /lounaisosaan, josta ne ohjautuvat edelleen lounaaseen olemassa olevaan ojaan. Louhittavan alueen eteläosaan toteutetaan tarvittaessa hulevesien keräysallas, jossa kiintoaineet saadaan osin poistettua, ennen kun vedet ohjautuvat edelleen ojaan.

 Melu ja tärinä

Ennen louhintatoiminnan aloittamista louhinnan asiantuntijakonsultti määrittää riskianalyysin ja talokatselmusten tarpeen ja laajuuden lain edellyttämällä tavalla.

Räjäytykset aiheuttavat tärinää. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella. Murskauslaitos sijoittuu niin, että etäisyys lähimpään asuintaloon on aina vähintään noin 350 m. Alueen lounaispuolella on peruskartan mukaan yksi vapaa-ajan asunto, sen osalta varmistetaan, ettei ohjearvo 45 dB ylity.

Erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä (suojavallit ym.) ei esitetä toteutettavan, mutta tavanomaisia meluntorjuntatoimenpiteitä toteutetaan joka tapauksessa (nykyaikainen kalusto, murskauslaitoksen optimaalinen sijoitus, varastokasoja melusuojana jne.).

 Ilmapäästöt

Räjäytyksistä johtuva pölyäminen laskeutuu räjähdystyömaalle, eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella. Murskauksen aiheuttamaa pölyämistä vähennetään käyttämällä pölyntorjuntakeinoja, kuten kastelua ja nykyaikaisia laitteistoja. Työmaateitä kastellaan tarvittaessa vedellä tai suolaliuoksella pölyämisen torjumiseksi.

Laitteistosta ja käytettävistä polttoaineista aiheutuvia typpi-, rikki- ja CO2-päästöjä minimoidaan käyttämällä nykyaikaista ja säännöllisesti huollettua kalustoa.

Jätteet

Vähäiset vaaralliset jätteet (esim. jäteöljyt) varastoidaan lyhytaikaisesti tiiviissä ja lukitussa kontissa tai säiliössä siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Murskausurakoiden ulkopuolella alueella ei säilytetä vaarallisia jätteitä. Talousjätteet, rautaromu ja saniteettijäte kerätään asianmukaisesti.

Yleinen viihtyvyys

Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole virallisia virkistysalueita tai -reittejä. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan kohtuutonta haittaa viihtyvyyteen tai terveyteen.

Luonto, luonnonsuojelu, maisema ja rakennettu ympäristö

Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluun, maisemaan tai rakennettuun ympäristöön. Maisemointivaiheessa huomioidaan alueen luonnon monimuotoisuuden tukeminen mahdollisuuksien mukaan. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2060 -luonnoksessa viherverkoston ydinalueen kehittämissuositus kuuluu seuraavasti: Maankäytön suunnittelussa suositellaan kiinnittämään huomioita alueen merkitykseen ekologisen verkoston osana ja välttämään luonnonympäristön pirstomista. Hakijan ottamishanke ei ole tämän kehittämissuosituksen vastainen, sillä ottamisalue ei katkaise nykyisiä ekologisia yhteyksiä eikä pirstoa luonnonympäristöä. Itäpuolella sijaitsevaan toiseen hankkeeseen on myös vähintään 300 m etäisyys, joten yhteisvaikutuksia viherverkoston osalta ei arvioida muodostuvan.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Polttoaineiden huomaamattomat vuototilanteet ovat toimintaan liittyvä suurin riski. Mahdolliset polttoaineet säilytetään katsastetuissa ja tyyppihyväksytyissä säiliöissä. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan öljynimeytysaineita.

Läheinen junarata huomioidaan erityisesti ja räjäytyksissä noudatetaan Väyläviraston ohjeita koskien louhintatöitä junaradan läheisyydessä. Ottamisalueelle muodostuu työnaikaisia jyrkkiä kalliorintauksia. Putoamisriskiä poistetaan asianmukaisilla työmaa-aidoilla tai vastaavanlaisilla esteillä (esim. pintamaavalleja). Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta

Päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa hakemustekstin muissa kohdissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Alueella käytetään nykyaikaista kalustoa.

Tarkkailu

 Lupahakemus sisältää esityksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta.

 Käyttötarkkailu

 Murskauslaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään

 käyttöpäiväkirjaa tai vastaavaa, jonne kirjataan mm.

• tuotantomäärät, -ajat,
• lajitteet,
• tiedot käytetyistä raaka-aineista ja polttoaineesta ja sen määrästä,
• tiedot syntyneistä jätteistä ja niiden poiskuljetuksista sekä
• maininnat mahdollisista toimintahäiriöistä tai poikkeamisista ja niiden syistä.

 Kirjaa pidetään myös mahdollisista poikkeavista melu- ja pölypäästöistä, onnettomuuksista, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantumisesta alueelle.

Pohjavesitarkkailu

Tarvittaessa voidaan ennen ottotoiminnan aloittamista ottaa vesinäyte lähimmistä talousvesikaivoista (< 500 m ottamisalueelta).

Pintavesitarkkailu

Pintaveden näytteenottopisteestä, alueen lounaispuolella olevasta ojasta, johon lou hoksen hulevedet ohjautuvat, ehdotetaan otettavaksi vesinäyte kerran vuodessa syksyisin. Ensimmäinen näytteenotto tehdään ennen toiminnan aloittamista. Näytteestä määritetään seuraavat parametrit: pH,

sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, kloridi, kiintoaine, sameus, sulfaatti, CODMn ja öljyhiilivedyt (C5-C40).

Melu-, tärinä- ja pölytarkkailu

 Melutarkkailua tehdään tarvittaessa. Mahdollinen mittaussuunnitelma hyväksytetään erikseen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Pölytarkkailua tehdään jatkuvasti silmämääräisesti.

 Tärinämittauksia tehdään lähimpien talojen tai muiden herkkien rakenteiden kohdalla tarvittaessa, mikäli se louhintaurakoitsijan tekemän riskianalyysin perusteella katsotaan tarpeelliseksi.

Perustelut toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta

Hakemuksessa on esittetty, että alueella ei ole tunnistettu tekijöitä, jotka estäisivät louhostoiminnan aloittamista, sillä alueella ei tiettävästi ole erityisiä luonto tai maisema-arvoja. Aloituslupaa haetaan siten, että ennen luvan lainvoimistumista varsinainen louhinta kohdistuu korkeintaan 1 ha:n kokoiselle alueelle. Hakija asettaa vakuuden alueen ennallistamiseen, mikäli lupa oikeuskäsittelyssä kumoutuisi. Aloitusluvan (MAL 21 §, YSL 199 §) vakuudeksi esitetään 10 000 eur.

ASIAN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Kuulutus hakemuksesta sekä hakemus liitteineen on julkaistu Iitin kunnan verkkosivuilla 12.6.2026 ja se on ollut nähtävilllä 20.7.2026 saakka. Nähtävilläoloajan hakemus liitteineen on ollut nähtävillä myös Iitin kunnan kirjastolla sen aukioloaikoina. Kuulutuksesta tiedotettiin kirjeitse lähialueen kiinteistöjen omistajia sekä Iitinseutu -lehdessä 18.6.2026.

Tarkastukset ja neuvottelut

Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä alueelle ei ole tehty tarkastusta. Ennen lupahakemuksen vireille jättämistä hakijaa on neuvottu puhelimitse ja sähköpostitse keväällä 2026.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta, Lupa- ja valvontavirastolta, Iitin kunnalta ja sen kaavoituksesta vastaavalta sekä Päijät-Hämeen liitolta. Myös Väylävirastoa kuultiin naapurina. Iitin kunta ja terveydensuojeluviranomainen eivät antaneet lausuntoa asiassa. Päijät-Hämeen liitto ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa. Lupa- ja valvontavirastolta pyydettiin uusi lausunto hakijan vastineesta ensimmäiseen lausuntoon.

Lausunnot ovat kokonaisuudessan päätöksen oheismateriaalina.

Lupa- ja valvontavirasto on todennut 12.8.2026 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

”Suunniteltu toiminta on ristiriidassa maakuntakaavaluonnoksen viherverkoston ydinalueen kanssa ja hankesuunnitelmaa tulee tarkastella tältä osin. Hankkeen vaikutuksia viherverkostoon tulee tarkastella yhdessä samanaikaisesti ottoalueen itäpuolella vireillä olevan maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen kanssa. - -

Ottamisalueen maisemointiin hyödynnettävien maa-ainesten määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Jos alueelle vastaanotetaan maa-aineksia enemmän, kuin alueen maisemoimiseksi on tarpeen, katsotaan toiminta maankaatopaikaksi, joka edellyttää ympäristölupaa. Tästä syystä lupapäätöksessä tulee asettaa enimmäismäärä maisemoinnissa käytettäville maa-aineksille. Lupa- ja valvontaviraston käsityksen mukaan lupahakemuksessa esitetty maa-ainesten määrä (yht. 38 000 m³ pohjaan ja luiskiin) on asianmukainen. Maisemointiin hyödynnettäviä maa-aineksia voidaan välivarastoida alueella korkeintaan kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 3 §:n mukaan kaatopaikkana ei pidetä paikkaa, jossa jätettä varastoidaan kolmea vuotta lyhyemmän ajan ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten tulee olla pilaantumattomia ja soveltua tarkoitukseensa. Tiedot maisemoinnissa käytettävien maa-ainesten laadusta ja alkuperästä tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ennakkoon. - -

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että melumittaussuunnitelma tulee laatia ja melumittaus suorittaa, kun toiminta on käynnistynyt ja tarvittaessa myöhemminkin. - -

Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että kirjoverkkoperhonen kuuluu luontodirektiivin liitteen IV lajistoon, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain 78 §:n nojalla. Mikäli lajille soveltuvia elinympäristöjä esiintyy alueella, tulee kirjoverkkoperhosen esiintyminen alueella selvittää asianmukaisesti. Vuoden 2018 Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa Etelä-Suomen kalliometsät on arvioitu silmälläpidettäviksi (NT). Selvityksen perusteella hankealueen kalliolaen metsillä on talousmetsähistoriaa eikä erityisen vanhaa puustoa ole jäljellä. Louhimisen myötä kallion tarjoama karu elinympäristö katoaa kuitenkin lopullisesti, millä on väistämättä luonnon monimuotoisuutta heikentävä vaikutus. - -

Pohjaveden pinnankorkeus voidaan luotettavasti todeta vain kairaamalla asennetusta pohjaveden havaintoputkesta. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen tulee asentaa uusi pohjaveden havaintoputki kairaamalla ennen toiminnan aloittamista. - -

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että lähialueen kaivot tulee kartoittaa 500 metrin etäisyydelle ottoalueesta. Kartoituksen jälkeen tulee laatia näytteenottosuunnitelma, joka tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. Pohjaveden havaintopaikkojen tiedot ja tarkkailutulokset tulee toimittaa liitteen 1 ohjeen mukaisesti. - -

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että pintavesiä tulee tarkkailla vuosittain syys-marraskuussa hulevesialtaasta lähtevästä vedestä. Vesinäytteestä tulee analysoida pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), happi, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, fluoridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, koliformiset bakteerit, As, Co, Fe, Mn, V, Zn (liukoisina pitoisuuksina) ja öljyhiilivedyt C10-C40. Metallien määrityksiä varten näytteet tulee suodattaa. - -

Maisemointitoimenpiteet tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana.

Maa-ainesten vastaanotto muodostaa vieraslajiriskin. Ympäristölupaan tulee sisällyttää velvoite, ettei vieraslajeja sisältävää maa-ainesta tule vastaanottaa alueelle ja haitalliseksi luokitellut vieraslajit on viipymättä hävitettävä alueelta niiden havaitsemisen jälkeen. (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 3-4 §).

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että hakemus on puutteellinen eikä sen perusteella voida arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia. Hakemusta tulee täydentää kirjoverkkoperhosen esiintymisen arvioinnilla. Lisäksi tulee tarkastella hankkeen vaikutuksia viherverkostoon.”

Lupa- ja valvontaviraston lausunnon liittessä 1 ohjeistetaan pohjaveden havaintopaikkojen tietojen ja tarkkailutulosten toimittamisesta seuraavasti:

”Luvan haltijan tulee viipymättä toimittaa hakemuksen mukaisessa maa-ainesten ottamistoiminnassa pohjaveden pinnankorkeuden ja pohjaveden laadun tarkkailuun käytettävien havaintoputkien sijaintitiedot ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä, asennustapa, materiaalitiedot, asennuspäivämäärä, asentaja, putken halkaisija sekä putken ylä- ja alapään korkeus, maanpinnan korkeus, siivilän ala- ja yläpään korkeus N2000-järjestelmässä sekä putken asentamisen yhteydessä tehdyn kairauksen maalajitiedot Lupa- ja valvontavirastolle pohjavesitietojärjestelmään tallentamista varten.

Pohjaveden laatu- ja pinnankorkeustulokset tulee toimittaa sähköisessä muodossa Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon (kirjaamo@lvv.fi) vuosittain tammikuun loppuun mennessä ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään siirrettäväksi. Korkeustietojen siirtämistapana voidaan käyttää joko VYH-tiedonsiirtotapaa tai XML tiedonsiirtotapaa. Vedenlaatutietojen ensisijainen siirtotapa on suoraan laboratoriosta pohjavesitietojärjestelmään sähköisenä VYH-tiedostona tai vaihtoehtona on lähettää VYH-tiedosto Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon.

Havaintopaikkojen tietoja ja tarkkailutuloksia toimitettaessa tulee mainita Lupa- ja valvontaviraston diaarinumero.

Kun toiminnanharjoittaja on toimittanut havaintopaikkojen tiedot, Lupa- ja valvontavirasto perustaa paikan Pisara-tietojärjestelmään, jolloin muodostuu paikan yksilöivä povet ID numero, joka toimitetaan toiminnanharjoittajalle.

Pohjaveden pinnankorkeudet voidaan toimittaa vuosittain Excel -taulukossa, jossa sarakkeina tulee olla:

• povet ID (tulee paikan perustamisen jälkeen tiedoksi)
• putken tunnus (tulee paikan perustamisen jälkeen tiedoksi)
• putken nimi (tulee paikan perustamisen jälkeen tiedoksi)
• havaintoaika (mittauksen päivämäärä)
• korkeus (metriä N2000 korkeusjärjestelmässä)
• havainnoitsija (mittauksen tekijän nimi ja/tai yritys)

 Riveille merkitään pinnankorkeushavainnot.”

Lisäksi liitteessä on malli excel-taulukosta sekä linkit korkeus- ja laatutietojen siirto-ohjeisiin.

Lupa- ja valvontavirasto on todennut hakijan vastineesta 9.9.2026 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

”Lupa- ja valvontavirasto pitää täydennystä hyvänä lisänä. Tarkastelu on riittävä sen poissulkemiseksi, että alueella sijaitsisi kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että erilaisten hankkeiden pirstaloiva vaikutus ekologiseen verkostoon on kumuloituva. Rautatien läheisyys hankealueeseen ei toisin sanoen poista maankäytönmuutoksesta aiheutuvaa vaikutusta.”

Väylävirasto on todennut 5.8.2026 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

” Rautatien läheisyydessä louhittaessa on noudatettava Väyläviraston ohjetta Louhintatyöt rautatien läheisyydessä (Liikenneviraston ohjeita 23/2013, saatavilla https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/lo_2013-23_louhintatyot_rautatien_web.pdf). Lupa päätöksessä tulee edellyttää kyseisen ohjeen noudattamista.

Louhintatyötä tilaavat ja toteuttavat tahot ovat vastuussa siitä, että louhintatyöt eivät aiheuta vaaraa junaliikenteelle tai vaurioita rautatietä ja sen laitteita. Näiden tahojen on itse määriteltävä se, milloin louhintatyöt voivat vaurioittaa radan rakenteita tai laitteita ja arvioitava louhintatöiden riskit rautatien rakenteille sekä junaliikenteelle.

• Tehtäessä louhintatöitä 100–200 metrin etäisyydellä rautatiealueesta on hyvä ottaa yhteyttä Väylävirastoon mahdollisten ohjeiden saamiseksi. Tällöin louhinnat saattavat vaatia riskianalyysiä tehtäväksi, jos louhinnan mittakaava ja/tai läheisen rataosuuden laitteet tai rakenteet sitä edellyttävät.
• Tehtäessä louhintatöitä alle 100 metrin etäisyydellä rautatiealueesta pitää aina ot taa yhteyttä Väylävirastoon, koska näin lähellä rautatiealuetta tehtävät louhinta työt edellyttävät yleensä toimenpiteitä junaliikenteen turvaamiseksi ja radan ra kenteiden ja laitteiden suojaamiseksi. Tässä tapauksessa myös riskianalyysi on yleensä tehtävä. Louhintatöiden osalta tulee pyytää Väylävirastolta lausunto ja hyväksyttää louhintoja koskevat suunnitelmat Väylävirastolla.

Louhintatyön riskejä tulee arvioida sekä louhintojen vaikutuksia radan rakenteisiin ja laitteisiin seurata riittävillä menettelyillä (mm. tärinämittaus) töiden aikana. Seurannasta ja muista toimenpiteistä tulee tehdä ehdotus ja sopia siitä Väyläviraston/rataisännöitsijän kanssa. Louhintatöiden riskinarviointi tulee toimittaa rataisännöitsijälle hyvissä ajoin ennen louhintatöiden aloittamista. Louhintatarpeiden ollessa selvillä toimitetaan myös lopulliset louhintasuunnitelmat rataisännöitsijälle.”

Muistutukset ja mielipiteet

 Hakemuksen johdosta toimitettiin määräaikaan mennessä yksi muistutus.

 Muistutus liitteineen on kokonaisuudessaan päätöksen oheismateriaalina.

Muistutuksessa pyydetään kiinnittämään huomiota vapaa-ajan kiinteistön läheisyyteen ja noudattamaan 45 dB rajoitusta. Yksi melun mittauspiste esitetään sijoitettavaksi tälle kiinteistölle. Pölynhallintaan esitetään edellytettäväksi hakemuksessa esitetyt pölyntorjuntatoimet ja huomautetaan, että puuston poistuessa pölykin leviää helpommin. Muistuttaja esittää lupapäätöksessä määritettäväksi pölyn tarkkailupisteet.

Tärinävaikutusten huomioimiseksi muistuttaja kertoo vakituisen asunnon yhden kulmista rakennetun lähelle kallion pintaa ja vapaa-ajan rakennuksen olevan kokonaan kallion päällä ja edellyttää huomioitavaksi lupapäätöksessä. Räjäytystöistä muistuttaja vaatii etukäteisilmoituksia, jotta ne voidaan huomioida elinkeinotoiminnan harjoittamisessa.

Muistuttaja pyytää huomioimaan Marjokankaantien kevyen liikenteen, koululaisten ja kuntopolun turvallisuuden ja ehdottaa rakennettavaksi erillisen kevyen liikenteen väylän. Muistuttaja ehdottaa kuorma-autoliikenteen suunnattavaksi Marjokankaantiellä itään, jolloin vaikutukset jäisivät vähäismmiksi.

Muistuttaja pyytää ottamaan näytteet ennen toiminnan aloittamista talousvesikaivoistaan, jotka sijaitsevat alle 500 m ottamisalueelta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalta on pyydetty vastine lausunnoista ja muistutuksesta. 24.8.2026 päivätyn vastineen liitteenä hakija on toimittanut myös biologin 20.8.2026 päivätyn lausunnon kirjoverkkoperhosen esiintymispotentiaalista. Lupa- ja valvontaviraston toisesta lausunnosta hakija ilmoitti, ettei anna vastinetta. Vastine kokonaisuudessaan ja biologin lausunto ovat päätöksen oheismateriaalina.

Vastineessaan hakija toteaa seuraavaa:

”Hakijan vastine Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon

Päijät-Hämeen maakuntakaava 2060 luonnoksessa viherverkoston ydinalueen kehittämissuositus kuuluu seuraavasti: Maankäytön suunnittelussa suositellaan kiinnittämään huomioita alueen merkitykseen ekologisen verkoston osana ja välttämään luonnonympäristön pirstomista. Hakijan ottamishanke ei ole tämän kehittämissuosituksen vastainen, sillä ottamisalue ei katkaise nykyisiä ekologisia yhteyksiä eikä pirstoa luonnonympäristöä. Ottamisalue sijaitsee olemassa olevan junaradan välittömässä läheisyydessä ja junarata halkaisee luonnonympäristöä jo nykyisellään. Ottamisalue muodostaa koko viherverkoston ydinalueesta häviävän pienen osan ja lisäksi ottamisalue sijaitsee ydinalueen koillislaidalla, eikä esim. sen keskellä. Ottamishanke ei heikennä viherverkostokokonaisuutta käytännössä mitenkään. Lisäksi hakija

huomauttaa, että ottamisalueen ympärille jää runsaasti koskematonta maastoa, joka toimii ekologisina yhteyksinä ja eläinten elinalueina jatkossakin. Itäpuolella sijaitsevaan toiseen hankkeeseen on myös vähintään 300 m etäisyys, joten yhteisvaikutuksia viherverkoston osalta ei voi muodostua. Lisäksi hakija huomauttaa, että maakuntakaavan viherverkosto-merkintä (jos kaava hyväksytään) ei estä louhintatoimintaa eikä muutakaan rakentamistoimintaa. Ydinalueen keskelle on esimerkiksi osoitettu hyvin laaja alue tuulivoiman rakentamiseksi. - -

Hakija on pyytänyt luontoselvityksen tekijältä tarkempaa kannanottoa kirjoverkkoperhosen esiintymiseen liittyen. Kannanotto toimitetaan lupaviranomaiselle erikseen, mutta yhteenvetona voidaan todeta, että koska alueella ei ole kirjoverkkoperhoselle tyypillistä elinympäristöä ja koska alueelta puuttuvat laajat kangasmaitikkakasvustot, on epätodennäköistä, että laji esiintyisi alueella. Kyseisestä lajista ei ole julkaistu havaintoja hankealueelta tai sen lähistöltä. Koska alueen luonnonolosuhteet eivät ole kirjoverkkoperhoselle erityisen suotuiset, eikä viitteitä kirjoverkkoperhosen esiintymisestä alueella ennestään ole, hakija ei näe tarvetta tarkemmille selvityksille. Luontoselvityksessä on muutenkin otettu kattavasti kantaa alueen luonnonolosuhteisiin, eikä ottotoimintaa estäviä seikkoja ilmennyt. 

Hakija totesi hakemuksessaan, että pohjaveden havaintoputkista tehtävää

pohjaveden tarkkailua, tai pohjavesitarkkailua ylipäätänsä, ei yleensä ole

tarpeen kallion ottoalueilla. Nyt kyseessä oleva louhinta-alue on lisäksi varsin pienikokoinen, eikä pohjavesivaikutuksia tule muodostumaan toiminnan johdosta. Louhintaa ei tehdä ympäröivän maaston pohjaveden pinnan alapuolelta, etkä muutoksia maaperän pohjavesivirtauksiin voi muodostua. Mikäli lupamääräyksin niin määrätään, tulee hakija toki asentamaan pohjavesiputken ja suorittamaan määrättyä pohjavesitarkkailua. Kaivokartoitus voidaan myös tehdä ennen toiminnan aloittamista ja kaivoja tarvittaessa liittää tarkkailuun, mikäli näin luvassa määrätään. Mikäli vesitarkkailua edellytetään, tulee hakija laatimaan tarkemman vesien tarkkailusuunnitelman ennen ottamistoiminnan aloittamista. Suunnitelma hyväksytetään kunnan ympäristönvalvontaviranomaisella. 

 Hakijan vastine Väyläviraston lausuntoon

 Hakija tulee toimimaan Väyläviraston ohjeiden mukaisesti ja tarvittavat ris

 kinarvioinnit ja mittaussuunnitelmat laaditaan ja toimitetaan ennen louhinta

 toiminnan aloittamista. Hakijalla ei ole muuta lausuttavaa Väyläviraston

 lausunnon johdosta.

 Hakijan vastine muistutukseen

Kertaluontaisia melumittauksia voidaan tarvittaessa tehdä ja tarkempi melumittaussuunnitelma, jossa mittauspisteet ja mittausmenetelmät esitetään tarkemmin, laaditaan ennen mahdollisia mittauksia. Jos melumittauksia tehdään, on muistutuksen antajien kiinteistöt yksi mitattava kohde. Muistutuksenantajien kiinteistöt sijaitsevat kalliomäen toisella puolella, joten sinänsä ei ole odotettavissa, että murskausmelu juurikaan kantautuisi kyseisille kiinteistöille.

Pölyntorjuntaa tullaan tekemään hakemuksessa esitetyllä tavalla ja toiminnassa pyritään aina siihen, että pölyäminen olisi mahdollisimman vähäistä. Asianmukaisella pölyntorjunnalla (mm. kastelu murskausprosessissa) pölyä ei kantaudu kauas työmaalta. Ennen louhintatoiminnan aloittamista louhinnan asiantuntijakonsultti määrittää riskianalyysin ja talokatselmusten tarpeen ja laajuuden lain edellyttämällä tavalla. Muistutuksenantajien rakennukset tulevat sisältymään tähän riskikartoitukseen. Riskianalyysissa määritettään myös tarvittavat tärinämittauspisteet. Räjäytykset mitoitetaan aina siten, että niistä muodostuva tärinä pysyy säädettyjen raja-arvojen puitteissa.

Marjokankaantie, johon ottamisalueen murskekuljetukset ohjautuvat, on

yleinen tie, jonka asioihin hakija ei sinänsä voi vaikuttaa. Kuljetusajoneuvojen kuljettajat huomioivat liikenneturvallisuuteen liittyvät seikat asianmukaisella tavalla. Hakija huomauttaa, että toiminnasta ei sinänsä aiheudu jatkuvaa kuljetusliikennöintiä, vaan kuljetuksia on todennäköisesti vain jaksottaisesti. Tämä tarkoittaa, että tulee todennäköisesti olemaan pitkiäkin aikajaksoja, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan.  Hakija voi toimittaa räjäytysajankohdat (päivä, aikahaarukka) muistutuksenantajien ja muiden lähialueen halukkaiden tietoon etukäteen. Toimintatavasta voidaan sopia tarkemmin ennen toiminnan aloittamista. Räjäytyksiä tulee olemaan suhteellisen vähän, käytännössä keskimäärin muutamia kertoja vuodessa. 

Kaivokartoitus voidaan tarvittaessa tehdä ennen toiminnan aloittamista ja

muistutuksenantajien kaivo tulee sisältymään siihen. Vesinäyte voidaan ottaa kaivosta ennen louhintatoiminnan aloittamista.”

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

Esittelijä Ympäristönsuojelutarkastaja Taru-Tiina Kalliokuusi

Päätösehdotus 

Lupamääräykset

 Yleiset toimintaa koskevat määräykset

1. Ennen maa-ainesten ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa

valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen ottamistoiminnan

aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 11, 12, 14 §; Maa-ainesA 7 §, YSL 170 §)

2. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. Korkeusasema on oltava nähtävillä jokaisella aktiivisella ottokohdalla.

Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (MAL 11 §; Maa-ainesA 6–7 §; Vna 800/2010 12 §)

3. Ottamissuunnitelman mukaisesti 3,2 hehtaarin alueelta saa ottaa kiviaineksia 200 000 k-m3. Lisäksi alueella saa tehdä maa-ainesten ottamiseen liittyviä oheistoimintoja.

Ottamista ei saa ulottaa alemmaksi ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +95…+96 m (N2000) siten, että pohjataso viettää pohjoisesta etelään. Pohjaveden pinnan yläpuolelle on jätettävä kuitenkin vähintään kahden metrin suojakerros.

Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava siten, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1a, 3, 11 §, YSL 17, 66 §)

4. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan

käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden

parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon

urakoitsijaa valittaessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä

(YSL 6–8, 20, 53 §)

 Melu, tärinä ja pöly

5. Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin seuraavina

kellonaikoina, poislukien arkipyhät: 

• Murskaus ja seulonta klo 7–22
• Rikotus klo 8–18
• Kuormaaminen ja kuljetus klo 6–22
• Poraukset klo 7–21
• Räjäytykset klo 8–18.

Lisäksi kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä erityisistä syistä arkilauauntaisin klo 7–18 välisenä aikana.

Louhinta-, murskaus-, rikoutusjaksoista sekä lauantaityöskentelystä tulee ilmoittaa alle 500 m etäisyydellä sijaitseville loma- ja vakituisen asumisen kiinteistöille sekä valvontaviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua toimintaa. Myös lauantaisin tehtävien töiden erityiset perustelut tulee esittää valvontaviranomaiselle etukäteen (YSL 7, 52, 62 §; Vna 800/2010 6–8 §)

6. Louhinnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa ympäristöön mahdollisimman vähän melua ja tärinää. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä.

Räjäytystyössä sekä räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset tulee suunnitella mahdollisimman vähän ääntä aiheuttaviksi.

Maa-ainesten otto- ja murskaustoiminnassa tulee huomioida suojaetäisyys (100–200 m) rautatiealueesta Väyläviraston lausunnon mukaisesti ja ilmoittaa etukäteen suoja-alueella tehtävistä toimista Väylävirastolle. Rautatien läheisyydessä louhittaessa tulee noudattaa Väyläviraston ohjetta Louhintatyöt rautatien läheisyydessä. (MAL 9, 11 §; YSL 7, 49, 52 §)

7. Melua ja pölyä on torjuttava sijoittamalla teknisten mahdollisuuksien mukaan melulähteet toiminta-alueen alimmalle kohdalle ja lähelle rintausta. Raaka-aine-, tuote-, pintamaakasat ja rintaukset on pidettävä riittävän korkeina ja sijoitettava siten, että melun leviäminen estyy. Erityisesti on huomoitava lounais- ja luoteispuolen kiinteistöt, joiden suuntaan on oltava vähintään 10 metrin rintaukset, varastokasa tai muu vastaava melueste murkauslaitoksen välittömässä läheisyydessä.

Lisäksi melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja: LAeq (7–22) 55 dB vakituisen asumisen alueilla LAeq (7–22) 45 dB loma-asumisen alueilla. (YSL 6–8, 52, 62 §; Vna 800/2010 4, 6–7 §)

8. Toiminnasta ei saa auheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattava altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja.

Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kiven murskaamisesta pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. (Vna 800/2010 4–5 §)

 Hulevedet ja luonnonsuojelu

9. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haittaa alapuolisissa ojissa ja vesistöissä tai kaivoveden pilaantumista.

Hakemuksessa esitetyn laskeutusaltaan tulee olla mitoitettu siten, että laskeutusallas on riittävä kiintoaineen laskeutumiseksi ja sen rakenne sellainen, että kiintoainesta ei kulkeudu ojaan tai vesistöihin. Suunnitelma laskeutusaltaan sijainnista, rakenteista ja mitoituksesta ja rakentamisajankohdasta tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella ennen toiminnan aloittamista. Laskeutusallas tulee olla valmis ja käyttökelpoinen toiminnan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Laskeutusallas tulee tyhjentää tarvittaessa lietteestä ja sen tilaa tulee tarkkailla säännöllisesti silmämääräisesti. (MAL 11 §; YSL 7, 52, 62 §; VnA 800/2010 10 §)

10. Vieraslajeja sisältävää maa-ainesta ei saa vastaanottaa alueelle ja haitalliseksi luokitellut vieraslajit on viipymättä hävitettävä alueelta niiden havaitsemisen jälkeen. (MAL 11 §; YSL 6–7 §; VierasL 1709/2015 3–4 §).

 Maaperän ja pohjaveden suojelu

11. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (Vna 800/2010 9 §)

12. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. (Vna 800/2010 9 §)

 Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely

13. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Väliaikaisestikin alueella varastoitavat vaaralliset jätteet tulee varastoida asianmukaisesti allastettuna, merkittyinä ja lukitussa tilassa. Toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. (YSL 16, 58, 66 §; JL 13, 15–17 §; Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 38–39, 43  §)

14. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannasjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Se on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja siitä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 114 §) 

15. Mahdollisille jätevesille on tilattava asianmukainen kuljetus ja ne on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. (Vna 800/2010 10 §)

 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

16. Ennen toiminnan aloittamista tulee kartoittaa lähialueen talousvesikaivot (< 500 m). Kartoituksen jälkeen tulee laatia kaivovesien näytteenottosuunnitelma, joka tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. Ensimmäinen näytteenotto talousvesikaivoista tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Näytteenotto tulee teettää sertifioidulla näytteenottajalla.

Ennen toiminnan aloittamista mutta kuitenkin viimeistään yhden vuoden kuluttua lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta, alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on kairattava pohjaveden havaintoputki. Putken asennussuunnitelma on hyväksytettävä valvontaviranomaisella ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava havaintoputkesta säännöllisesti neljä kertaa vuodessa.

Pohjaveden havaintopaikkojen tiedot ja tarkkailutulokset tulee toimittaa Lupa- ja valvontaviraston lausunnon liitteen 1 ohjeen mukaisesti. Lisäksi ne tulee ilmoittaa valvontaviranoamiselle viivyttelemättä.

 (MAL 11 §; YSL 6, 62, 64 §; Vna 800/2010 10 §)

17. Pintavesiä tulee tarkkailla vuosittain syys-marraskuussa hulevesialtaasta lähtevästä vedestä. Vesinäytteestä tulee analysoida pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), happi, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, fluoridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, koliformiset bakteerit, As, Co, Fe, Mn, V, Zn (liukoisina pitoisuuksina) ja öljyhiilivedyt C10–C40. Metallien määrityksiä varten näytteet tulee suodattaa. (MAL 11 §; YSL 6, 62 §)

18. Hakijan tulee esittää suunnitelma melumittausten teettämiseksi koko toiminta-ajalle ennen louhinta- ja murskaustoiminnan aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää melun leviämisen kannalta ennalta arvioiden kriittisimmät vaiheet. Melumittaus tulee suunnitella ja ajoittaa vähintään yhdelle näistä jaksoista. Suunnitelman tulee sisältää myös alustava melumittaussuunnitelma, jota voidaan tarkentaa ennen mittauksen suorittamista.

Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan melu- tai pölyhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä tai rajoittaa toiminta-aikoja melun ja pölyn torjumiseksi. Se voi tarvittaessa velvoittaa myös melu- ja hiukkasmittauksen teettämistä toiminnanharjoittajan esittämästä suunnitelmasta poiketen.

Mittaussuunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin (vähintään 1 kk) aina ennen mittauksen suorittamista. Raportti mittaustuloksista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluttua mittauksen suorittamisesta. (MAL 11 §; YSL 6–8, 52, 62, 64 §; Vna 800/2010 4–8, 13 §)

19. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettava ottosuunnitelmassa esitetyllä tavalla ja näiden lupamääräysten mukaisesti.

Toiminnasta on pidettävä kirjaa vähintään seuraavien tietojen osalta:

-          päivittäiset toiminta-ajat ja tuotantomäärät

-          räjäytyssuunnitelmat ja toteutukset

-          louhittu ja murskattu määrä sekä varastotilanne

-          muualta tuodun maa-aineksen alkuperä, määrä ja sijoituspaikka

-          pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet

-          jätteet (syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen laji, määrä, alkuperä, toimituspaikka)

-          käytettyjen kemikaalien ja polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot

-          tarkkailut ja mittaukset

-          tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden syistä.

Kirjanpito tulee toimittaa pyydettäessä valvontaviranomaisille nähtäville. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on raportoitava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedot on säilytettävä vähintään kuuden (6) vuoden ajan. (MAL 11 §; YSL 6, 8, 52, 62, 172 §; MAL 11 §, JL 12, 118–122 §; Vna 978/2021 33, 40 § )

20. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä valtakunnalliseen NOTTO-järjestelmään. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23 a §; Maa-ainesA 9 §)

 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

21. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin. Sen on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. (YSL 6, 7, 15–17, 20, 52 §; Vna 800/2010 12 §)

22. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. (YSL 7, 15–17, 20, 52 §; Vna 800/2010 12 §)

23. Toiminnanharjoittajan on perehdytettävä alueella työskentelevät häiriötilanteiden varalle. Sen on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. (YSL 7, 15, 20 §; MAL 11 §)

24. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. (Vna 800/2010 12 §)

 Alueen jälkihoito ja toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

25. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä.

Maisemointiin käytettävien maa-ainesten tulee olla pilaantumattomia ja soveltua tarkoitukseensa. Tiedot maisemoinnissa käytettävien maa-ainesten laadusta ja alkuperästä tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ennakkoon.

Maa-ainestenottoalueen jälkihoito tulee suorittaa ottamissuunnitelman mukaisesti luvan voimassolon aikana. Alueelle mahdollisesti jäävät jyrkänteet on suojattava pysyvillä lohkareilla tai vastaavilla rakenteilla.

Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §; YSL 52, 94 §)

26. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa  kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu.

Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden kuluttua em. ajankohdasta. (MAL 13 a, 16, Maa-ainesA 7 §; YSL 52, 89, 90, 94, 170 §)

27. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-aineksen osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle (MAL 16 a §)

RATKAISUN PERUSTELUT

 Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain (555/1981) 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen yhteislupahakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Toiminnan voidaan katsoa lupamääräykset huomioiden täyttävän ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 §:ssä esitetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämiselle, sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisen luonnonolojen huononemista, vedenhankinnnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

 Lupamääräysten perustelut

 Maa-ainestenottoalue tarkastetaan ennen ottamistoiminnan aloittamista

 tarvittavien merkintöjen varmistamiseksi. Merkinnät tulee säilyä paikallaan

ottamistoiminnan omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi. Vakuudella varmistetaan toimintapaikan jälkihoitotoimenpiteiden loppuunsaattaminen. (Lupamääräykset 1–3.)

Päästöjen minimoimiseksi toiminnanharjoittajan on oltava selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 4.)

Toiminta-aikoja on rajoitettu muraus-asetuksen (800/2010) mukaiseksi, annettu melun- ja pölyntorjuntavaatimuksia naapurustoon kohdistuvien haittojen vähentämiseksi hakemuksen melun leviämismallia hyödyntäen. Naapurustoa on tiedotettava aiheutuvan häiriön kohtuullistamiseksi ja mahdollistamaan häiriöön varautuminen. Toiminta-ajoista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle tarkoituksenmukaisen valvonnan mahdollistamiseksi. Satunnaisesti lauantaisin tehtävälle työlle on muraus-asetuksen mukaan oltava erityiset perustelut. (Lupamääräykset 5–8.)

Mahdollisesti alueelle liikenteen mukana leviävät vieraslajikasvit tulee hävittää mahdollisimman pian leviämisen hillitsemiseksi. (Lupamääräys 10.)

Rakenne- ja mittaussuunnitelmat tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella etukäteen niiden asianmukaisuuden varmistamiseksi. Kallioisella maaperällä hulevesiä on tarpeen viivyttää kiintoaineen erottamiseksi. (Lupamääräykset 9, 16 ja 18.)

Muraus-asetuksen mukaisilla tukitoimintoalueilla, polttonesteiden ja muiden haitallisten aineiden varastoinnilla sekä jätehuoltomääräysten mukaisella vaarallisten jätteiden väliaikaisvarastoinnilla ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Asianmukaisella jätehuollolla varmistetaan roskaantumisen ja ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnonvarojen säästeliäs hyödyntäminen. (Lupamääräykset 11–15.)

Pohjaveden pinnankorkeus voidaan todeta luotettavasti ainoastaan kairatusta pohjaveden havaintoputkesta. Lähimmät talousvesikaivot on tutkittava ennen toiminnan jatkamista, jotta niiden lähtötilanne voidaan selvittää. Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toimintansa vaikutuksista ja vastuu, mikäli toiminnasta aiheutuu haittoja ympäristöön, lähikiinteistölle tai asutukseen. Toiminnan tietojen ilmoittaminen ja raportointi on tarpeen toiminnan valvomiseksi. (Lupamääräykset 16–20.)

Häiriötilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on olennainen osa toimintaa. Ulkopuoliset voivat tahallisesti tai tahattomasti toiminta-alueelle päästessään aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle vaaraa aiheuttavan tilanteen. (Lupamääräykset 21–24.)

Toiminnan muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista tai maa-aineslain tarkoittamaa poikkeamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantuma puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. (Lupamääräykset 25–27.)

 Lausuntojen ja muistutusten huomioiminen

 Lausunnot ja muistutus on huomioitu lupamääräyksissä.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä päätös on lainvoimainen 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista kyseistä päivää lukuun ottamatta, jos siitä ei valiteta. Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaisuudesta.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea

muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n

tarkoittamissa tilanteissa. Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava

lupapäätöksen voimassaoloaikana.

 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut MAL 21 § sekä YSL 199 § mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Louhinnan osalta hakemus koskee 1 ha kokoista aluetta.

Maa-aineslain 21 §:n 5 momentin mukaan yhteisluvan täytäntöönpanoon sovelletaan mitä ympäristönsuojelulain 198 §:n 1 momentisssa ja 199–201 §:ssä säädetään.

Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että alueella voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaistumista louhintaa valmistavat toimenpiteet, kuten puuston poisto, kallion kuorinta, pohjavesiputken asennus ja muut tarpeelliset maanmuokkaustyöt lupapäätöstä noudattaen.

Perustelut

Päätöksen täytäntöönpano ei näiltä osin tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kalliota ei voi ennallistaa, joten porausta ja louhintaa ei voi aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaistumista. Porausta, louhintaa ja murskausta ei näin ollen voi aloittaa ennen päätöksen lainvoimaa.

 Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 Maa-aineslaki 555/1981

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005

Ympäristönsuojelulaki 527/2014

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014

Jätelaki 646/2011

Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja

kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013

Vieraslajilaki 1709/2015

Hallintolaki 434/2003

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Iitin kunnanvaltuuston hyväksymän Heinolan kaupungin maa-ainestaksan mukaisesti.

 Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamiseksi hyväksyttävä vakuus. Vakuuden suuruus on 25 000 €. Vakuus tulee toimittaa viimeistään 30 vuorokauden kuluessa päätöksen lainvoimaistumisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. Vakuus voidaan vapauttaa vasta, kun kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty.

Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä.

 Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittajan tulee asettaa 5 000 € vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

 Lupahakemuksen maksut

Tämän yhteisluvan käsittelymaksuksi muodostuu 5 194 €, jonka lisäksi kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen mukaan. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

 Vuotuinen valvontamaksu

Vuotunen valvontamaksu peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti.

Päätös

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Jakelu Hakija, Morenia Oy

Tiedoksi

 Lupa- ja valvontavirasto

 Päijät-Hämeen ympäristöterveys

 Väylävirasto

 Päijät-Hämeen liitto

Ilmoitus päätöksestä

 Päätöksestä kuulutetaan Iitin kunnan sähköisellä ilmoitustaululla www.iitti.fi kohdassa kuulutukset sekä Iitinseutu -lehdessä.

 Päätöksestä ja sen kuulutuksesta ilmoitetaan muistutuksen jättäneelle naapurille sekä niille, joille on annettu lupahakemuksesta koskevasta kuulutuksesta tieto.

MUUTOKSENHAKU 

 Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.